#midsummergames

Kuskilla ajatukset muualla?  Salon Midsummer Games -kilpailuissa sekä onnistuttiin että epäonnistuttiin. Kiitos Salon ratsastuskeskus Merlitz, hyvin toimivista kilpailuista!

Lähdin taas kisareissulle kaksin Ekin kanssa, kisahoitajani ollessa estynyt lähtemään mukaan. Kerta kerralta paremmin, onnistuu se kilpaileminen ilman lisäkäsiäkin ;)

Hypättiin ensimmäisenä luokkana L-S alueen harrastechampionaatti 100cm arv.AM5.
Verryttely alkoi hyvin, Eki tuntui hyvältä. Kontrollissa ja takapää aktiivisena. Muutamat verkkahypyt jäi turhan kauas, Eki jätti mielellään askeleita pois ja hyppäsi laakaa hyppyä. Jäin työstämään laukkaa sileälle ja hetken päästä hypyt alkoi taas olla pyöreitä ja lähestymispaikat loistavia.

Rata alkoi hyvin.. nimenomaan se alkoi hyvin :D Esteelle nro4, vesimatto-okseri, ei mulla ole mitään hajua miten siihen ratsastin. Todennäköisesti en siis ratsastanut ollenkaan. Eki hyppäsi kyllä ja piti puomit ylhäällä mutta sitten meni kuppi nurin. Olisko kannattanut keskittyä ratsastamiseen.

Rytmi katosi, kaasu hirtti kiinni ja taas mentiin. Homma lähti niin sanotusti lapasesta eikä rata enää ollut sujuva. Jäin vielä vetämään, enkä vaatinut tulemaan takaisin vaikka mulla oli gägi kahdella ohjalla eli varajarrua olis kyllä ollut. Vetokilpailuhan siitä tuli. Siltä radalta kiskaistiin mukaan kaksi puomia, minä ohjissa roikkuen. Uusintaan ei yllättäen ollut asiaa.

Ei muuta kun virheet analyysiin ja korjaamaan virheet. Juttelin valmentajan kanssa ennen seuraavan luokan verkkaa ja älysin kuinka itse toimin selässä taas huonosti. Ajatukset ei kertakaikkiaan olleet kasassa.
Miksi en keskittynyt 4 esteen ratsastamiseen?
Miksi en vaatinut tulla takaisin? (ei se ryöstänyt, kunhan kävi kuumana)
Miksi en käyttänyt kaarteita hyväksi, ottanut lisäaikaa saaden homman uudelleen pakettiin?
Miksi en ratsastanut...?
Asioita pohtien ja radan mielessään uudelleen ratsastamalla, oppii asioita ja osaa korjata ne.

Seuraava luokka oli Juhannus Trophy 100cm arv.AM5.
Verkassa pari hyvää hyppyä ja kohti rataa. Ja se sujui! Este esteeltä edettiin, kontrollissa, hyvässä tasapainossa. Pyöreitä hyppyjä hyvistä paikoista, ilman vetokilpailua, kaahaamista tai muuta ylimääräistä. Annoin hevoselle työrauhan, kuitenkin ratsastaen etäisyydet ja kaarteet.
Vitsi mikä fiilis, virheet korjattu ja hyvillä mielin kohti seuraavia skaboja! :)

Muistakaa myös kiittää heppaystäväänne radan jälkeen, meni se miten tahansa<3 Ei ole hepan vika jos ei itse osaa ;)

Kaikki tämän postauksen kuvat C Henni-Leena Helenius ! :)

Feels like summer

 

Otin itselleni pienen mökkiloman parhaan ystäväni kanssa viikonloppuna. Sen seurauksena muistutan jokaiselle heppatytölle (varsinkin niille jotka ovat tallissa kiinni 24/7), että ihan tosi ottakaa lomaa! Edes se vuorokausi. Sitä vaan on tottunut suorittamaan tallia treeniä töitä koulua ja ihan kaikkea eikä edes huomaa enää kuinka kroppa heittää vastaan. 
Kyllä vaan tuli tarpeeseen ja teki hyvää tuo pieni irtautuminen arjesta<3 Vaikka, tietenkin sitä mietti että miten ne tuolla kotona pärjäävät ja onko kaikki varmasti hyvin. Turvottiko jalat, joiko vettä, oliko karva väärinpäin... kaikki tietävät tämän tunteen :D   Akut on ladattu, kohti uusia treenejä ja päämääriä!

 

Jos vaihtelun vuoksi pari sanaa myös tästä mielettömästä ruunasta! Päivä päivältä tykkään aina vaan enemmän, vaikka on päiviä jolloin ei tiedä pitäiskö itkeä vai nauraa.

Kinkku on toiminut hienosti ratsuna viimeaikoina. Ei olla oltu kotona, vaan Ypäjällä ammattilaisten kanssa treenissä. Edistys on mieletöntä. Jos joku oppii nopeasti, niin Kinkku. Ja kuinka vaan onkaan lahjottavissa herkuilla, kyllä on perso ruoalle ;)



Valitettavasti kuvia ei ratsastuksesta ole, ei ole ollut ylimääräisiä ihmisiä paikalla meidän treenissä, mikä on toisinaan hieno asia, saa tehdä ja keskittyä ihan rauhassa.
Kinkku tuli nyt kotiin laidunlomalle, ainakin muutamaksi viikoksi. Siitä jatkamme treeniä taas jonkin aikaa Ypäjällä, kunnes harkitsemme palaavamme kotiin. Päivä kerrallaan.. :)

::Ypäjän kenttäkilpailut::

Elämä jatkuu, samoin treenit ja kilpailut. Heinäkuu menee meidän osalta maastoestetreenissä, mutta kilpailujen osalta rataesteiden puolella. Seuraavat kenttäkisat lienee elokuussa Keravalla.

C Jenni Santanen

Kisaviikolla 14.6 lähdettiin tosiaan hyppäämään 90cm (entinen tuttari). Lähdin edellisenä iltana jo valmentajan luo Koivulehtoon viimeistelytreeniin. Ja mikä fiilis, Eki oli mielettömän hyvä, kuskin alkusähläämisen poistuttuessa kuvioista. Erittäin hyvillä mielin seuraavaan päivään.
Yövyttiin Koivulehdossa ja aamulla lähdettiin kohti opistoa. Tyhmänä en katsonut enää aamulla poissaolijoita päivittyneestä equipesta ja näin ollen olin myöhässä kouluosuuden verryttelystä.

Aivan liian lyhyellä verkalla radalle. Tein, mitä tehtävissä enää oli. Ennen radan alkua Eki onnistui polkaisemaan uuden haavan jo parantuneeseen takajalkaansa, eikä näin ollen liikkunut takaa enää kovin mielellään. Ei auta itku, ratsastin radan ja mieli oli maassa. Voiko huonommin kukaan enää ratsastaa. Kohti rataesteitä...

Tarkistin ennen esteverkkaa equipesta virhepisteet, sillä olin varma ettei kouluosuus ole hyväksytty. No olihan se, kiitos kiltin tuomarin. Sieltä irtosi 60%, mikä on rataan nähden huikea.
Hokituksen kanssa olin tarkka, epäilin hieman derbykentän kaarteiden pitävyyttä.
Esteverkka oli hiekalla jossa Eki oli hieman tahmea. Pari hyvää hyppyä ja radalle.
Derbykenttällä sitten nousi innostus hattuun ja Eki todella kävi kierroksilla, kunnon hokit tuli vauhdin lisääntyessä tarpeeseen.
Kokonaisuudessaan rata oli ihan siedettävä, siistimmin olisin itse voinut ratsastaa. Eki pukitti nro2 jälkeen potkaisten puomin alas.. hienoa. Siitä radan ainoa virhepiste.

C Jenni Santanen

C Jenni Santanen

C Jenni Santanen

C Jenni Santanen

Siitä huoltotauolle ja maastoa kävelemään uudelleen. Kävimme siis edellisenä iltana valmentajan kanssa maastoradan läpi jokaista kiveä, kantoa ja puolipidätettä myöten. Tämä oli hyvä mulle, olin enemmän tietoinen radasta kuin koskaan.  Maastoverryttelyssä Eki oli huippu! Vihdoin se pukitteleva oma riehuva itsensä oli palannut! Ei yhtään käsijarrua, lähti läheltä ja kaukaa itsevarmasti ja oli rentona menossa. Se epävarma hevonen oli tiessään, tosi hyvällä fiiliksellä kohti maastoa :)

Olimme lähdössä hieman ajoissa, joten otin lähtöportin läheisyydessä vielä pari verkkahyppyä laavulle jotta saan tuntumaa pellon pohjaan (verkka oli hiekkakuitupohjalla).
Lähtölaskenta, kello päälle ja menoksi.
Erittäin varmaa etenemistä, jokainen tehtävä suoritettu hyvin. Ei yhtään spookyilyä, käsijarrua tai epävarmuutta! Jes, ja maasto sujuu <3

C Marisa Heinonen

C Marisa Heinonen

Kunnes...
Poistuttiin puolivälissä rataa, ensimmäiseltä vesiesteeltä ylläolevan tukin ylityksellä. Eki innostui, päätti pukitella rajummin ja seuraava este olikin jo liian lähellä. En ehtinyt kerätä pakkaa kasaan ja ratsastaa seuraavalle esteelle. No arvatakin saattaa, eihän se hypännyt kun kuski ei ennen estettä ehtinyt tehdä mitään.

C Marisa Heinonen

Hyvin mä mahduin piiloon kyljen taakse :D C Marisa Heinonen

C Marisa Heinonen

C Marisa Heinonen

Sen verran tärähti ja nilkat otti osumaa jalustimista ja tuosta tielle osuneesta männystä että enhän sieltä ylös heti päässyt. Ei muuta kun kisat seis ja ambulanssi paikalle.
En sen suuremmin loukannut, mutta hyvä se oli vointi tarkistaa. Eki läpäisi myös pakollisen ell-tarkistuksen kirkkaasti. Kysehän tässä kiellossa oli vain ratsastamattomuudesta, tehtävä oli hieman vaikea ja välissä tapahtunut pukittelu ei helpottanut asiaa.
Ei auta itku markkinoilla, kohti uutta baanaa! :) Tää on tätä kilpaurheilua.. toisinaan sujuu, toisinaan ei.

Kinkusta on juttu tekeillä, vähän väliaikatietoa teillekin. Yritän julkaista tässä lähipäivinä. Hyvin on ratsun ura kuitenkin lähtenyt käyntiin, erittäin ylpeä ja tyytyväinen etenemiseen. Nyt kohti laidunlomaa ja pian taas hommiin <3