sunnuntai 14. lokakuuta 2018

20 / 2018 Kasvun aika

Niin on tämäkin blogi päässyt hiljenemään. Jopa itselle on ollut vaikea myöntää että jokaiselle harrastukselle ei ole enää aikaa. Korkeakouluopinnot, päivätyö, 3hevosen hoito ja treenaaminen sekä ihmissuhteet vievät kyllä viimeisetkin vapaa-ajan rippeet joilla normaalisti harrastin tämän blogin kirjoittamista.
Täähän on huippua hommaa, ihana terapeuttista ja ihan itseä varten toteutettu. Tiedän kyllä että tässäkin lukijajoukossa on niitä jotka vuodesta toiseen jaksavat seurata ja lukea ja maailmalla törmätessä on huippua vaihtaa kuulumisia.

Joten miksi huono omatunto?
 -Mä oon vähän tyyppi, joka haluu tehä täysillä sen mihin ryhtyy eli mun tapauksessa kaiken mihin ryhtyy. Sittenkun niitä juttuja on monta, ei pystykään tekemään kaikkea enää täysillä ja se luo harmituksen. Kun tästäkin kirjoittamisesta sais irti vieläkin enemmän, laajemmin, syvällisemmin, luovemmin ja ennen kaikkea kauniimmin, kun olisi aikaa panostaa kirjoitusasuun ja oikolukea teksti enemmän kuin kerran.




Päätin nyt kuitenkin päivittää tilanteen tännekin, vaikka kilpailukalenteri-välilehteä olenkin ehtinyt melko hyvin päivitellä sekä kilpailujen ja tulosten osalta. Jopa videot ovat löytäneet tiensä perille.

Jotta nyt ei ihan nollasta lähdettäis niin otetaan mainiona esimerkkinä paljon puhututtanut Kinkku. Jätkä on mennyt eteenpäin vaihtelevasti, kerran käytiin todella pohjalla käytöksen kanssa. Elämään ei mahtunut juuri muuta kuin keulimista, niskurointia ja pelleilyä. Mulla oli jo mitta aika täynnä. Epätoivo ja turhautuminen oli jokapäiväistä. Nyt kuitenkin mennään taas valmentajien voimalla kovaa vauhtia oikeaan suuntaan. Kinkku on mennyt viime viikkoina eteenpäin enemmän kuin mitä pitkään aikaan. Ja käytös alkaa olla verrattavissa normaaliin hevoseen!

Mä en nyt aloita enää tässä kohtaa tekemään päivitystä jokaisesta kirjoittamattomasta kilpailusta, niitä kun on kesältä jäänyt ihan joka viikonlopulta.. kääk!
En voi kun toivottaa teidät välilehdelle tsekkaamaan kilpailumenestys, sillä sitä on tullut varsin mukavasti! :) 



Kinkku kävi muunmuassa elokuussa Artukaisissa 1-tason estekilpailuissa. Verryttelyn osalta todellista kaaosta. Oltiin häiriöksi jokaiselle muulle kilpailijalle. Sinkoiltiin, keulittiin, oltiin edessä eikä hallinnasta ollut tietoakaan. Ensimmäinen rata 70cm meinasi loppua ennen kuin ehti alkaakaan. Lähtölinjalla Kinkku totes että kiitos riittää. Aikansa keulittuaan antoi periksi ja päästiin aloittamaan rata. Kerättiin kuitenkin 9vp niskuroinnista.
Lähdin seuraavalle radalle (80cm) uudella energialla ja pienellä kiukkubuustilla. Jätkä veti kuin vanha tekijä hienon 0-radan ja toi rusetin kotiin! :)


Kinkku jatkoi kilpailukauttaan esteiden osalta vielä 1-tason hallikilpailuista. 70cm 367.1 kovin jännittyneellä radalla, mutta hieno 0-0 tulos ja luokassa 2.sijalle! 80cm 367.1 oli jo ratana huomattavasti parempi ja rennompi, mutta aika ei kuitenkaan riittänyt sijoille.
Seuraavaksi lähdetään Salon Merlitziin hyppäämään 70 ja 90!




Eki teki kesällä ensimmäiset helpon (105cm) kenttäradat. Ensimmäinen oli Keravalla joukkueSM-kilpailuissa joissa olimme edustamassa yhdessä joukkueessa. Päivä oli melko kaoottinen Keravan vesisateen ja tulvan vuoksi. Osakokeet maastoa lukuunottamatta sujui kuitenkin hyvin. Maastossa olimme pahimpaan kaatosade aikaan ja vettä oli pellolle kertynyt runsaasti. Ekin kanssa jumiuduimme yläpellolle.
Otimme uuden yrityksen myöskin Keravalle (kuvat), jossa osakokeet sujuivat entistä paremmin. Maastossa Eki oli liekeissä. Mieletöntä suoraviivaista ja varmaa etenemistä radan puoliväliin asti. Loivaan ylämäkeen oleva umpinainen iso pöytä ja Ekillä loppui rohkeus kesken. Ei ihan nähty maaliviivaa..



Eki jatkoi kuitenkin erittäin lupaavasti senioreiden aluemestaruuksissa Kotimäellä. 110cm radalta otimme vain yhden puomin, sarjaväli jäi harmillisesti hieman ahtaaksi.
120cm AM5 -radalla oli vihdoin hyppäämisen meininkiä! Eki oli super. Edelleen ongelmaksi muodostui sarjatehtävä, joka mestaruusluokassa oli 3-sarja. Emme mahtuneet a- ja b-osan väliin ja otimme b-osan alas. Kolmoissarjaa seuranneelle pysty esteelle en itse enää osannut kerätä pakkaa ja otimme sieltä toisen puomivirheen.


Eki tekee nyt kaikkia kolmea osakilpailua nivelkuolaimella. Ei olla tarvittu enää vahvempaa ja nivel todettiin Ekille kolmipalaa vakaammaksi kuolaimeksi. Super fiilis, että näin pitkälle on päästy, kun mietitään mikä olikaan lähtötilanne..
Eki jatkaa tulevan talven lounais-suomen aluevalmennus renkaassa, uusin valmennusvideo rataesteiden osalta löytyy kalenteri-sivulta, käy tsekkaamassa! :)


Meidän pienin on myös hengessä mukana ja voi hyvin! Hänestä voin kirjoitella omaan tekstiinsä hieman myöhemmin<3