maanantai 18. syyskuuta 2017

Kenttäkauden päätös

Meidän kenttäkausi saatiin päätökseen Keravalla. Kisahoitaja sairastui yön aikana ja joutui perumaan mukaan lähtemisen aikaisin aamulla. Harmittavaa, mut onneks me pärjätään tarpeen vaatiessa Ekin kanssa myös kaksin.

Matka sujui näppärästi, kehä kolmoselta on kisapaikalle jo kovin helppo ajella tietöistä huolimatta.
Perillä Eki oli yllättäen kovin rauhallinen. Normaalisti kisapaikoille saavuttaessa se on otettava heti kävelemään, kun sähläysprosentti on kovin korkea.. Nyt malttoi kuitenkin seistä autossa kun kävin kansliassa ja kävelemässä samalla rataesteradan. Kenttä oli melkoisen märkä ja liejuinen.

Koulustarttiin lähdin kerrankin järkevään aikaan, verkka oli hyvänmittainen ja sain Ekin tuntumaan suhteellisen hyvältä. Hieman jännittynyt, johtuen todennäköisesti pellon liukkaudesta. Eki on kovin tarkka pohjista ja liike kärsii heti pohjan ollessa epävakaa.
Koulustartti ei kuitenkaan mennyt kovin kehuttavasti. Eki jäi heti radalla pohkeen taakse, jännitti selkänsä, eikä kulkenut lainkaan verryttelyn tavoin. Pettymys.

Varusteiden vaihtoon ja kohti esteverryttelyä. Otin pienen riskin ja tuntemuksien perusteella päätin jättää kolmipalan suuhun, enkä vaihtaa gägiin jolla normaalisti hyppäämme. Verryttely ok ja eikun radalle. Eki tuntui hyvältä! Imi esteelle sopivasti, mutta oli kuitenkin käännettävissä ja täysin hallittavissa. Huippua! Lähestyttiin radan estettä nro2, joka oli kentän keskellä pituushalkaisijalla. Unohdin tasapainottaa kaarteessa ja varmistaa lähestymisen, joten Eki liukastui juuri ennen ponnistusta. Hyppäsi kyllä kiltisti, mutta otti tietenkin puomin matkaan. Muistan varmasti ensikerralla, kun pohja on huono, ratsasta erityisen huolellisesti...


Maastoon lähdettiin vasta sijalta 9. Tultiin kylläkin vain fiilistelemään ja hakemaan radat, mutta kyllähän se aina harmittaa olla kaukana kärjestä. Ell tarkistus ok, huoltotauko ok.
Eki vietti lepotunnit hienosti traikussa syöden, samalla kun itse kävelin maastorataa. Kävelin radan vain kerran, sillä rata oli melko sama kuin aiemmin kesällä, jossa itse tein virheen tukilla ennen vettä.
Maastoon vaihdoin pidempää hokkia takapäähän. Verryttelyssä Eki tuntui ihan siedettävältä, hyppäsi varmasti ja imi itse vaikeimmillekin esteille. Päätti myös purkaa jännistystään pukittelemalla ja melkein sai kuskin alas asti. Onneksi vain melkein.

Kello päälle ja kohti maastoa. Eki oli innoissaan, vaikkakin hieman spooky.
Päätin korjata sen tyhmän virheen tukilla ennen vettä  ja onnistuinkin. Pääsimme myös vanhaan tapaan epäröimättä veteen, joten hevonen oli tyytyväinen ja hyvässä vireessä. Kurkatessani kelloa, ennen viimeisiä esteitä, tajusin olevani aliajassa. Jarrua päälle ja laukkaa lyhyemmäksi.
Maalissa! Estevirheittä ja ihanneajassa. Nousimme maaston avulla sijalta 9, sijalle 4. ja sijoituimme luokassa tuoden rusetin kotiin. Tähän oli siis enemmän kuin hyvä päättää kenttäkausi :)

Nyt keskitymme hallitreeneihin, jatkamme kilpailuja loppuvuoden koulu- ja rataestestarteilla. Eki saa pienen huilitauon ennen treenikauden aloitusta.

 
Tämän postauksen kuvat c Aaveen.net

tiistai 12. syyskuuta 2017

@HighVillage -viikonloppu

Ei rusettia - ei ratsastustaitoa?

Niinkö se tosiaan menee? Multa kysyttiin KaKen kisojen jälkeen (lähinnä esteosuuden jälkeen), olenko vihainen tai pettynyt. Kysymys oli johdateltu katsojan mielipiteestä ettei menestystä tullut ja luokassa oltiin mammuttisijoilla.

No miksi ihmeessä olisin pettynyt? Eki otti kyllä 110cm perusradalta kaksi puomia, mutta ne olivat täysin omia virheitäni. Voin syyttää vain itseäni ja treenata lujempaa. Eki ei tee mulle ilmaiseksi puhdasta ja nopeaa rataa tai hienoja takaosakäännöksiä, jos teen selässä omiani.
En silti ole vihainen tai pettynyt itseenikään. Se on tän lajin suola, täytyy joskus epäonnistua voidakseen taas onnistua ja nauttia siitä. Virheet opettavat.

Olin radalla enemmän kuin onnellinen siitä että Eki oli vihdoin oma itsensä ja piti radalla hauskaa. Se on ollut viimeaikoina haluton ja hieman väsynyt. Pidimme hieman kevyempää ja lähdimme radalle vain fiilistelemään, jotta hevosen halu hypätä mahdollisesti palautuisi. No niinhän siinä kävi että kevyempi jakso teki Ekille hyvää ja hevonen oli täysin oma innokas itsensä. Puomit tietysti tulivat siitä että en onnellisuuttani lyhentänyt pitkäksi päässyttä laukkaa, joten hypyt eivät nousseet tarpeeksi ylöspäin ja lähetin Ekin usealle esteelle turhan kaukaa. Videot löytyvät kisakalenteri-sivulta.

cHaven.fi

Henkilön Janette Sjöberg kuva.

Henkilön Janette Sjöberg kuva.


No miten meni kouluradalla? Toinen rata kangilla ja ratana heA:1 2009.
Rata oli kokonaisuudessaan suhteellisen tasainen, mutta rikkeitä löytyi. Eki jäi hieman pohkeen taakse, tuli kädelle vahvaksi ja näin ollen tahtirikkeitä oli useita. Epäonnistuimme myös meille vahvoissa takaosakäännöksissä ja vastalaukoissa. Ei auta itku, lisää treeniä ja huolellisempi verryttely. Kokonaisuuteen ollaan kuitenkin tyytyväisiä :)
Prosentteja irtosi 61,923%.

Henkilön Janette Sjöberg kuva.

Henkilön Janette Sjöberg kuva.

Henkilön Janette Sjöberg kuva.

Postauksen kuvat c Henni-Leena Helenius /henskunvalokuvaus

Keravan kenttäkilpailut sujuivat hyvin, niistä postaus muutaman päivän sisällä :) 

maanantai 4. syyskuuta 2017

::Kangasala kenttästartti::

Palatakseni viikon takaiseen, Kangasalan kisareissuun. Hevonen ei ollut oma itsensä missään osakokeessa ja mietin keskeytystä useasti. Aikataulullisista syistä hieman lyhyempää selontekoa tästä reissusta.

Henkilön Janette Sjöberg kuva.

Matkaan lähdettiin hyvissä ajoin ja ajoa tuli reilut 2h. Koulukokeessa Wääksyn kartanolla vettä saatiin ajoittain niskaan ihan urakalla. Jo verryttelyssä Eki tuntui jähmeältä ja tilanne paheni siirryttäessä radalle maneesiin. Koskaan en niin tahmeaa Ekiä ole ratsastanut.
Sieltä irtosi 62% joka ei tosiaan ole meidän tasoa harrasteluokassa.



Kohti rataesteitä kaikesta huolimatta ja toive siitä että hevonen heräisi esteille.
Hitusen heräsikin, mutta ei ollut oma energinen itsensä, ennemminkin haluton. 0vp sieltä silti tuli, joskaan ei kovin nopeaa aikaa. Tässävaiheessa soittoa valmentajalle, mitä tehdään. Jatketaan. Sen verran on maasto helppo, pieni ja lyhyt että hevonen sen kyllä jaksaa. Ell tarkisti hevosen rataesteiden jälkeen, kaikki kunnossa.

Henkilön Janette Sjöberg kuva.

Eki oli trailerissa levättyään jo pirteämpi ja enemmän oma eloisa itsensä. Maastoverryttelyssä ei kovin innokas, mutta hyvällä asenteella. Rata alkoi hyvin, otin varmanpäälle monella esteellä. Vedelle asti kaikki meni hyvin.

Henkilön Janette Sjöberg kuva.


Eki päätti että vesi on turhan kylmää ja sinne ei kannata mennä :D Siellä me aikamme keulittiin, kunnes jätkä antoi periksi ja meni veteen. Hassua, sillä se ei koskaan epäröi mennä veteen. Kaikki ei siis ihan ole vieläkään kohdallaan.

Henkilön Janette Sjöberg kuva.

No, maaliin asti laukattiin. Lopputuloksena siis virhepisteitä 40,2, joista osa tietenkin ihanneajan ylittämisestä keulimisen seurauksena.

Henkilön Janette Sjöberg kuva.


Henkilön Janette Sjöberg kuva.

Myöhemmin tätä kaikkea analysoidessa, on todettu Ekin olevan kertakaikkiaan väsynyt. Se on ollut niin kovassa treenissä, jatkuvasti startissa ja kaikki kotona liikkuminen on nykypäivänä kovin laadukasta. Eki ''ei ole ehtinyt'' saada kunnon kesälomaa tällä kaudella, siis 1-2vk totaalivapaata, jonka on jo aiemmin todettu olevan sille tärkeä. Nyt siis ollaan oltu kevyemmällä ja Keravan startin jälkeen otetaan kunnolla iisiä. Eki hierotaan uudelleen, ruokavalio tasapainotetaan ja otetaan rennosti.

Kuluneena viikonloppuna startattiin naapuritallin kisoissa sekä esteillä että koulussa, erittäin tyytyväinen molempiin startteihin, niistä kuvia ja videot hetkisen kuluttua :)

Meillä kävi myös äärimmäisen taitava ja ihana valokuvaaja, kuvia lisään tännekin ajallaan.