tiistai 22. elokuuta 2017

Tiedätkö mitä hevosesi syö? ja miksi?

Ootko koskaan miettinyt tosissasi, mitä sun hevonen syö? Ja miksi?
Miksi lihakset eivät kehity vaikka treeni on suunniteltu hyvin ja homma pyörii laadukkaasti? Lisääntyneitä lihasjumeja? Apaattisuutta? Energianpuutetta? 

Meillä lasketaan vähintään puolenvuoden välein ruoka-aineiden pitoisuudet tai rehumääriä muutettaessa kaikki kuntoon käyttöä vastaavaksi. Monikin on sitä mieltä että homma on täysin turhaa ja ylireagointia jne. Itse vaan olen huomannut näitä laskiessa, että edes se maalaisjärjellä suunniteltu ja toteutettu ruokinta ei ole aina oikein.

Kinkun kohdalla asiat on toistaiseksi olleet kovin helppoja, yksinkertainen ja kevyt liikunta normaalille rehunkäyttäjälle mahdollistaa yksinkertaisen ruokinnan, ainakin toistaiseksi.

Ekin kanssa asiat on olleet hieman toisin. Monikaan ei tiedä ettei Eki ole ihan tavallinen rehunkäyttäjä, mm.lihasten, suoliston ja henkisen hyvinvoinnin vuoksi on jouduttu tasapainoilemaan monen asian kanssa.

Kinkun päivittäiset aamu-unet. Ekin kohdalla tämä on erittäin harvinaista.

Ja korostaakseni, mä en ole lainkaan ''purkkiruokkija''. Oon aina ollut yksinkertaisen ruokinnan puolustaja ja jättänyt kaiken ylimääräisen pois. Nyt hyvänä esimerkkinä, Ekin kohdalla tämä ei toiminut vaikka alussa kovasti yritin. Mm sen takia lasken näitä, jotta edelleen ylimääräiset rehut saadaan karsittua ja hevonen joutuu syömään purkista vain pakolliset ravinteet.

Meillä on aina panostettu hyvään ja laadukkaaseen heinään, josta on myös analyysit. Tämä on pelastanut meidät monelta purkkiruokinnalta, kun heinässä on ollut tarpeeksi ravintoaineita.
Tämä riittääkin Kinkun ja Pampulan kohdalla erityisen hyvin, ne syövät heinän lisäksi laadukasta kivennäistä (Mineral Plus) ja kokonaista kauraa. 
Mineral Plus sisältää näille kahdelle tarvittavan määrän vitamiineja ja kivennäis- ja hivenaineita.
Kinkun ruokavaliota täydentää Marstall Western -mysli, kovan kasvun ja aktiivisuuden vuoksi.

Mineral Plussan sisältö, nämä vaatii pientä laskemista, mutta tieto on sen vaivan arvoinen.

Itse käytän laadukasta ja tarkkaa Hopti-laskuria. Tämän lisäksi lasken muutamasta rehusta itse pitoisuudet, sillä vaikka laskuri on laaja, ihan maailman jokaista rehua sieltä ei löydy.




^kuvissa ei ole mallitaulukoita, vaan meidän merkintöjä päässälaskun tueksi. Näistä siis ei tarvitse ymmärtää mitään.

Ekin kohdalla laskettiin itse A-, D- ja E-vitamiinien pitoisuudet, sillä Mineral Plussaa ei löydy ohjelmasta (vastaavassa Racing Mineralissa on eri pitoisuudet eli vastaaavaa valmistetta ei voi laskuriin syöttää). Myös B1 ja B2 pitoisuudet olivat Ekin yhteenvedossa lähes olemattomat vaikka ovat erittäin tärkeitä lihasten-, suoliston- ja hermoston hyvinvoinnin kannalta. Tarve lisääntyy kovan fyysisen rasitusen seurauksena (kilpailetko?) ja tukee myös elimistön energia-aineenvaihduntaa.
Tästä syystä Ekin ruokavalioon lisätään B-vitamiiniliuos.

Ohjelmasta siis saa mm. kyseisen taulukon ravintoainepitoisuuksista. Olen piilottanut tietoja vain nettietiketin vuoksi, näette kuitenkin esimerkin yhdestä taulukosta. Taulukosta puuttuu tässä vaiheessa Mineral Plus, jolla täyttyy A-,D- ja E-vit.pitoisuudet, B1 ja B2 täyttyvät liuoksella. Myös liikasyöttöä esiintyy muutaman ravintoaineen kohdalla ja siihen tulee puuttua.

Suosittelen kokeilemaan oman hevosen ruokintaa, saatat yllättyä tilanteesta. Voit myös olla ylpeä, jos ravintoaineet ovat edes sinne suuntaan, jossa ne pitäisi olla.
Muistakaa silti, laskurit on laskureita ja hevoset yksilöitä. Toiset tarvitsevat ''ylisyöttöä'' tai vastaavaa poikkeusruokintaa. Laskurin tuloksia ei voi lukea silmät sidottuna jokaisen kohdalla.

perjantai 18. elokuuta 2017

Teen tän rakkaudesta lajiin

Henkilön Janette Sjöberg kuva.

Kiitollinen, siunattu, onnellinen.. -niin kliseistä, mutta niin totta. Mä oon tosi huono avautumaan nettiin (mikä on tosi hyvä juttu) ja ihan mun parhaille ystävillekin, joten blogikin käsittelee melko pinnallisesti meidän treenejä ja kisafiiliksiä.
Pointtina oli kuitenkin kiitollisuus kuluneista vuosista. Kahden viimeisen vuoden aikana on edistytty ihan todella kovaa vauhtia. Kaks vuotta sitten kisasin mun edesmenneellä hevosella 90cm ratoja, muutama 100cm rata saatiin alle ennen onnettomuutta. Esteratsastuksesta ei ollut varsinaista ymmärrystä lainkaan, se oli lähinnä laukan kasvattamista kohti esteitä ja vastuun siirto hypystä hevoselle. Koulupuolella ei juurikaan startteja, se mitä olin mennyt, oli nipinnapin hyväksytty heB tasolla.
Nyt Ekin kanssa on startattu 120cm ratoja muutama, mutta kassillinen 110cm nollia löytyy. Koulupuolella on startattu hyvin tuloksin heA:ta, joista viimeisin oli FEI'n vaikea joukkuerata, kangilla tehtynä. Kenttäpuolelle on päästy siirtymään. Treenissä tehdään sujuvasti helpon tehtäviä, kisoissa vaaditaan vielä rutiinia pienistä luokista jotta kaikki menee kuten pitää ja kuski ratsastaa loppuun asti.

Oma kasvatti Kinkku (4v) edistyy kivasti ja on toiveiden mukaan tulevaisuudessa mukana kenttäradoilla. Lupaava nuori jolla on hienot liikkeet ja mieletön asenne työntekoon yhdessä kuskin kanssa.





Pampulalla on ollut taukoa kilpailuista (agility, ohjasajo yms), mutta hän on toimittanut lastenratsun uraa erityisen hyvin. Pikkusisko on oppinut paljon ja ennen 4v synttäreitä on hypännyt jo ensimmäiset esteensä. He pääsevät mukaan kisareissuille ensi vuonna :)

tiistai 15. elokuuta 2017

::Kerra / kenttästartti 13.8::

Sunnuntaina 13.8 auto starttasi aamulla kohti Keravaa ja kaiken säätämisen jälkeen päästiin vihdoin starttaamaan.

No mitä tuli sählättyä?
Lauantai iltana tuli itselle outo olo, aloin miettiä edellisiä startteja ja miettimään missä kaikessa on mennyt pieleen. No jokatapauksessa kolme edellistä tuttari starttia on ollut maastosta hylätty. Säännöt joskus lukeneena iski takaraivolle ajatus, en saa startata enää.. Ja äkkiä säännöt auki ja todellisuus vasten kasvoja. Kolme hylättyä ja korkeutta on pakko laskea saadakseen osallistumisoikeuden vahvistava tulos.

No eikö rataesteet riitä vahvistamaan tulosta, kun osa kvaaleista tulee meidän kohdalla sieltä?
Tietysti riittää, varmisti asian vielä kilpailujen PJtuomarilta, tervetuloa tuttariin. Kaiken 100-kertaa varmistavana päätin kuitenkin soittaa kenttävalmentajalle että onko näin. Soittoa vielä SRL:ään, hienosti lauantai illalla. Ja ei, rataesteet eivät riitä vahvistavaksi tulokseksi vaikka olisivat miltä korkeudelta. Tarvitsen yhden harrasteen alle ennen tuttarissa jatkamista.

No mitä tässä enää on tehtävissä? Ratsastaja on itse vastuussa kilpailukelpoisuudestaan joten järjestäjällä tai pjtuomarilla ei ole mitään velvollisuuksia vaihtaa ratsukkoa toiseen luokkaan.
Hieman jälki-ilmoittautumismaksuja, isoja pahoitteluja, lupauksia tarkkaavaisuudesta jatkossa ja isot kiitokset muutoksen tekemisestä. Järjestäjä lopulta suostui siirtämään meidän harrasteluokkaan, joskin sain pienet ei niin mieltä ylentävät kommentit vielä kansliassakin kilpailuaamuna. Toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, keskittyminen kilpailuun.


Koulustarttissa olin aivan liian aikaisin, verryttely olisi ollut turhan pitkä. Kävelyä kävelyä kävelyä ja uusi yritys. Eki ei ole parhaimmillaan Keravan kouluverryttelyssä joka on maastossa, pohja oli epätasainen ja keskittyminen helposti täysin muualla maastoesteiden ollessa ympärillä. Ennen omaa vuoroa, Eki tuntui jo hyvältä, aavistuksen tahmea mutta sille en enää ehtisi tehdä mitään.
Rata oli n.50muun ratsukon startin jälkeen melkoista mutavelliä ja jätin suosiolla yhden kulman ratsastamatta, sanoi tuomari sitten mitä tahansa.
Rata oli tasainen, vaikkakin hieman vaatimaton. Hienosti 64% ''varsin täsmällistä työtä''- tuomarikommentit olivat positiivisia. Hieman pehmeyttä vielä siirtymisiin.

Rataesteillä meno oli todella spookya. Lähes jokaisella ratsukolla oli radalla ongelmia, tiedä sitten mistä johtui. Eki kyttäili jokaista estettä, johdetta, ihmistä, eikä ollut ohjan ja pohkeen välissä. Esteiden välillä heitti pukitteluksi, eikä radan etenemisessä ollut mitään järkeä. No nollat sieltä silti irtosi, olishan se huolestuttavaa ottaa virheitä 80cm radalta :D


Ell tarkastus myös hienosti läpi ilman huomautuksia. Huoltotauolle. Reissussa sai olla hyvin suunnitellut siirtymiset, sillä aikataulumuutosten vuoksi kisahoitaja ei ehtinyt mukaan. Me oltiin Ekin kanssa valloittamassa maailmaa ihan kaksin, huomatkaa se on mahdollista myös 3-tason kenttäkilpailuissa ;) Tietysti sain apua jo vanhoilta ystäviltä (joita oli muuten ihana nähdä pitkästä aikaa) ja uusia ystäviä saatiin taas kanssakilpailijoista, niin hieno asenne näillä tyypeillä <3

Ennen maastoa olimme luokassa sijalla 7./30.

Maastoverryttelyyn lähdettiin erään toisen kilpailijan kanssa samaa matkaa, verkassa oli molemminpuoleinen tsemppi päällä. Eki oli verryttelyssä tosi rento ja selväpäinen, kuumeni vasta kohti omaa starttia, joten vähensin verkkaa loppua kohden ja luotin kävelyyn. Yksi hyppy vielä ennen omaa starttivuoroa.
Eki lähti matkaan luottavaisin mielin, rata eteni sujuvasti ajassa ja ilman estevirheitä. Kummuilla sain ratsastettua hyvin eteen, saaden kuitenkin kiinni ennen seuraavia esteitä. Matka jatkui vedelle asti erittäin vahvasti. Ennen vettä oli jyrkähkö alamäki ja vesirajassa tukki. Eki pääsi alamäessa turhan pitkäksi, olisin voinut koota laukkaa enemmän tai vaikka ottaa raville. No en ottanut, enkä ollut tarpeeksi tarkkana tukilla joten ohi meni, vettä kytättiin tukin yli...
Uusi yritys, kuski kartalle ja hienosti yli, veteen ja vedeltä pois. Matka jatkui maaliin asti hienosti ilman ongelmia, mutta tiesin olevani ajasta jäljessä jota en enää ehtisi ratsastaa takaisin. 10sec yliaikaa ennen vettä olleen estevirheen vuoksi. Mutta maalissa ja hyväksytty tulos!

Maaston virheet tietenkin maksoivat meille sijoituksen luokassa, joten tipahdimme tilalle 14./30.
Kangasalalla jatketaan tuttarin merkeissä 2vk päästä! Sitä ennen hyvä palautuminen, huolto ja hieman treeniä :)

Kaikkensa antanut ratsukko. Hikeä, silmäpusseja ja väsyneitä lihaksia. Tää laji vaatii tosissaan kuntoa!