perjantai 11. tammikuuta 2019

1 / 2019 Paluu menneeseen ja katseet tulevaisuuteen

Palataan vielä kerran vuoteen 2018 ja tehdään pieni kooste kuluneesta kaudesta ja vuodesta kokonaisuudessaan. Miten meni? Saavutettiinko tavoitteet? Tuliko takapakkia? Entäs nyt?
 
Kuvan mahdollinen sisältö: ulkoilma ja sisätila

Sen verran on pakko mainita, osallistuimme uutenavuotena Orionin AnimalHealt äänipelko tutkimukseen ja siitä on tulossa oma juttunsa erikseen :) Tulokset selviävät lähiaikoina..



Mutta sen verran paluuta viime vuoteen, että ollaan kärryillä tulevasta kaudesta ja sen tavoitteet on pohjattu kuluneeseen kauteen.

Kilpailimme 6 eri lajissa, teimme yhteensä 61 starttia 1-3 tasolla. Onnistuimme sijoittumaan 20 kertaa, voittaen 6. Isoimpina kohokohtina näistä nousee esille kenttäratsastuksen taitomestaruus sijoitus sekä joukkueSM-edustus. Käsittelypuolella edelleen kansallisen poniluokan voitto (jo 6 perättäinen). Myös isona onnistumisena koen Kinkun edistyksen kauden aikana, jätkä ylitti odotukset 10-kertaisesti.. -Näin kirjoitin omalle facebook- seinälle, sekä jaoin kuvan myös instagramin puolelle. Tässä oli kiteytettynä kaikki se, jossa on onnistuttu.

 Kuvan mahdollinen sisältö: ainakin yksi henkilö, ihmiset ratsastavat, hevonen ja ulkoilma

Jäin kauden ja Ekin vuosihuollon jälkeen kuitenkin miettimään. Me ollaan opittu yhdessä viimeiset 3vuotta hirmupaljon. Varsinkin kenttäpuolella on opetettu toinen toisiamme. Nyt kuitenkin kun ikää alkaa olla ja vaivoja myös, mietin josko siirtäisin Ekin kuitenkin takaisin rataestepuolelle.
Kenttäkilpailut on raskaita, ja Eki stressaa vatsallaan ja päänupillaan. Se ei ole kokemuksesta huolimatta varma maastoesteillä ulkona, vaan saattaa täysin tutulla ja helpolla tehtävällä heittäytyä hankalaksi. Koska se jännittää eikä ole psyykkeeltään täysin suora hevonen. 
Koulupuolella Eki ei enää merkittävästi kehity ja vaikka 2/3 osakokeesta olisi puhtaita, kärkeen ei ole asiaa ~65% koulupaperilla. Koulun treenaaminen siirtyy vaikutuksena esteille mutta tuomarit eivät arvosta tarpeeksi kun liikettä ei hevosella ole. Hinkatako siis helpolla tasolla kenttää vaiko kokeilla siipiä rataestepuolella?

Nyt on ratatreeneissä tehty erittäin vahvaa 120cm rataa hallissa, joten olisi suotuisat mahdollisuudet vakiinnuttaa taso kesän kisakauden aikana. Eki on vahva estehevonen joka opettaisi siltä osin mulle vielä paljon. Tämä on nyt mietinnässä ja valmentajien kanssa käydään vielä keskusteluja ja pohdintoja :) 

Kuva otettu 11.1.2019


Mitä tulee Kinkkuun. Meillä ei kaudelle ollut isoja tavoitteita sen vuoksi että käytös on oli ollut heikkoa eikä ihan tiedetty mitä tästä kombosta tulee. Kinkku ylitti kuitenkin odotukset; kiskoi rataestepuolella 90cm rataa, voitti ja sijoittui 2-tasolla heB-tasolla ja teki hallissa tuttarin (nyk.90cm) rataa täysin  ongelmitta! Maaliskuun hallikenttäkisaan en sitä ehdi saada, sillä kvaalit löytyvät vasta 80cm (ent.harraste) -luokkaan.
Kinkku jatkaa kesän kenttäradoilla, sekä tekee kalenteriin sopien yksittäisiä koulu- ja rataestestartteja.

Kuva otettu 11.1.2019


sunnuntai 2. joulukuuta 2018

21 / 2018 kohti ääretöntä ja sen yli



Kinkku, tuo meidän oma pieni villi ja kuriton kasvatti. Kovapäinen ja luonteikas kuin pikkuponi ja samaan aikaan herkkääkin herkempi mammanpoika joka ei hyväksy kieltävää vastausta tai edes sanallista torumista.

Meidän matkamme tähän päivään asti on ollut melkoista vuoristorataa. Koko ajan tulee takapakkia ja isoja ongelmia, vaikka samaan aikaan se menee vaivihkaa eteenpäin isoja askelija. On sairaslomaa ja mystistä ontumista, on ratsutusongelmaa, hokkihaavaa ja vaaralliseksi yltyvää keulimista. Rikotaan loimet, tarha-aidat ja jopa karsinan oven kalterit pistetään säpäleiksi. ...Kuitenkin illan tullen painetaan pää kainaloon ja kerjätään rapsutuksia. Mennään makuulle ja ollaan vaan, kuin siinä olisi parempi kuin missään muualla.

Fiksumpi olisi antanut jo periksi. Minäpä en ole fiksu, eikä tainnut alkujaan olla mun super valmentajatkaan kun tähän soppaan lusikkansa työnsivät. Vaan ei luovutettu ja pikkuhiljaa alkaa näkyä pientä toivonkipinää siitä, ettei tämä matka ole ollut täysin turha.


Kuvan mahdollinen sisältö: ainakin yksi henkilö, hevonen, taivas ja ulkoilma


Päätin kuluneen kauden jälkeen katsastaa myös  Kinkun kenttäpuolen aluevalmennusrinkiin ja aloitimmekin treenit hallimaastoesteiden parissa Ypäjällä. Tuo pieni pirullinen ''poni'', joka kesällä piti nostaa yli harrasteen maastoesteistä, päätti hypätä tuttarin rataa täysin ongelmitta ja hyvällä omalla energialla!   Linkki videoon myös kilpailukalenteri -välilehdellä.




Ja jotta elämässä ois jotain jännitystä, päätin ilmoittaa jätkän kauden viimeisiin kilpailuihin lähitallin kouluradalle. Kuinkas muutenkaan mutta Korpimäkeen tietenkin, jossa kaikki kauden kilpailut on mennyt lähinnä pelleilyksi huonon käytöksen vuoksi. Päätin kuitenkin yrittää, jos henkistä kasvua olisi vaikka tapahtunut silläkin osa-alueella.
Kuinkas kävikään! Pikkujätkän käytös oli lähes täydellistä sekä verryttelyssä että radalla ja jopa maneesin ulkopuolella. Ja sieltähän se tuli, nätti luokkavoitto.


Ei automaattista vaihtoehtoista tekstiä saatavilla.

Kaikki se, mitä on takapakeista huolimatta päästy saavuttamaan tämän kauden aikana, on ollut enemmän kuin mitä olisin uskonut. Tavoitteina kaudelle oli päästä tekemään pieniä esteluokkia ja helppoja koululuokkia hyväksytysti. Jätkä kuitenkin kiskoo nyt rataesteitä 90cm, sijoittuu 2-tason koulukilpailuissa heB -tasolla ja hyppää tuttaria ongelmitta hallissa. Harrastetta tehnyt kesän treenissä ulkona.


Video yllä katsastus päivän rataesteosuudesta MYH-Horses, Huittinen.



sunnuntai 14. lokakuuta 2018

20 / 2018 Kasvun aika

Niin on tämäkin blogi päässyt hiljenemään. Jopa itselle on ollut vaikea myöntää että jokaiselle harrastukselle ei ole enää aikaa. Korkeakouluopinnot, päivätyö, 3hevosen hoito ja treenaaminen sekä ihmissuhteet vievät kyllä viimeisetkin vapaa-ajan rippeet joilla normaalisti harrastin tämän blogin kirjoittamista.
Täähän on huippua hommaa, ihana terapeuttista ja ihan itseä varten toteutettu. Tiedän kyllä että tässäkin lukijajoukossa on niitä jotka vuodesta toiseen jaksavat seurata ja lukea ja maailmalla törmätessä on huippua vaihtaa kuulumisia.

Joten miksi huono omatunto?
 -Mä oon vähän tyyppi, joka haluu tehä täysillä sen mihin ryhtyy eli mun tapauksessa kaiken mihin ryhtyy. Sittenkun niitä juttuja on monta, ei pystykään tekemään kaikkea enää täysillä ja se luo harmituksen. Kun tästäkin kirjoittamisesta sais irti vieläkin enemmän, laajemmin, syvällisemmin, luovemmin ja ennen kaikkea kauniimmin, kun olisi aikaa panostaa kirjoitusasuun ja oikolukea teksti enemmän kuin kerran.




Päätin nyt kuitenkin päivittää tilanteen tännekin, vaikka kilpailukalenteri-välilehteä olenkin ehtinyt melko hyvin päivitellä sekä kilpailujen ja tulosten osalta. Jopa videot ovat löytäneet tiensä perille.

Jotta nyt ei ihan nollasta lähdettäis niin otetaan mainiona esimerkkinä paljon puhututtanut Kinkku. Jätkä on mennyt eteenpäin vaihtelevasti, kerran käytiin todella pohjalla käytöksen kanssa. Elämään ei mahtunut juuri muuta kuin keulimista, niskurointia ja pelleilyä. Mulla oli jo mitta aika täynnä. Epätoivo ja turhautuminen oli jokapäiväistä. Nyt kuitenkin mennään taas valmentajien voimalla kovaa vauhtia oikeaan suuntaan. Kinkku on mennyt viime viikkoina eteenpäin enemmän kuin mitä pitkään aikaan. Ja käytös alkaa olla verrattavissa normaaliin hevoseen!

Mä en nyt aloita enää tässä kohtaa tekemään päivitystä jokaisesta kirjoittamattomasta kilpailusta, niitä kun on kesältä jäänyt ihan joka viikonlopulta.. kääk!
En voi kun toivottaa teidät välilehdelle tsekkaamaan kilpailumenestys, sillä sitä on tullut varsin mukavasti! :) 



Kinkku kävi muunmuassa elokuussa Artukaisissa 1-tason estekilpailuissa. Verryttelyn osalta todellista kaaosta. Oltiin häiriöksi jokaiselle muulle kilpailijalle. Sinkoiltiin, keulittiin, oltiin edessä eikä hallinnasta ollut tietoakaan. Ensimmäinen rata 70cm meinasi loppua ennen kuin ehti alkaakaan. Lähtölinjalla Kinkku totes että kiitos riittää. Aikansa keulittuaan antoi periksi ja päästiin aloittamaan rata. Kerättiin kuitenkin 9vp niskuroinnista.
Lähdin seuraavalle radalle (80cm) uudella energialla ja pienellä kiukkubuustilla. Jätkä veti kuin vanha tekijä hienon 0-radan ja toi rusetin kotiin! :)


Kinkku jatkoi kilpailukauttaan esteiden osalta vielä 1-tason hallikilpailuista. 70cm 367.1 kovin jännittyneellä radalla, mutta hieno 0-0 tulos ja luokassa 2.sijalle! 80cm 367.1 oli jo ratana huomattavasti parempi ja rennompi, mutta aika ei kuitenkaan riittänyt sijoille.
Seuraavaksi lähdetään Salon Merlitziin hyppäämään 70 ja 90!




Eki teki kesällä ensimmäiset helpon (105cm) kenttäradat. Ensimmäinen oli Keravalla joukkueSM-kilpailuissa joissa olimme edustamassa yhdessä joukkueessa. Päivä oli melko kaoottinen Keravan vesisateen ja tulvan vuoksi. Osakokeet maastoa lukuunottamatta sujui kuitenkin hyvin. Maastossa olimme pahimpaan kaatosade aikaan ja vettä oli pellolle kertynyt runsaasti. Ekin kanssa jumiuduimme yläpellolle.
Otimme uuden yrityksen myöskin Keravalle (kuvat), jossa osakokeet sujuivat entistä paremmin. Maastossa Eki oli liekeissä. Mieletöntä suoraviivaista ja varmaa etenemistä radan puoliväliin asti. Loivaan ylämäkeen oleva umpinainen iso pöytä ja Ekillä loppui rohkeus kesken. Ei ihan nähty maaliviivaa..



Eki jatkoi kuitenkin erittäin lupaavasti senioreiden aluemestaruuksissa Kotimäellä. 110cm radalta otimme vain yhden puomin, sarjaväli jäi harmillisesti hieman ahtaaksi.
120cm AM5 -radalla oli vihdoin hyppäämisen meininkiä! Eki oli super. Edelleen ongelmaksi muodostui sarjatehtävä, joka mestaruusluokassa oli 3-sarja. Emme mahtuneet a- ja b-osan väliin ja otimme b-osan alas. Kolmoissarjaa seuranneelle pysty esteelle en itse enää osannut kerätä pakkaa ja otimme sieltä toisen puomivirheen.


Eki tekee nyt kaikkia kolmea osakilpailua nivelkuolaimella. Ei olla tarvittu enää vahvempaa ja nivel todettiin Ekille kolmipalaa vakaammaksi kuolaimeksi. Super fiilis, että näin pitkälle on päästy, kun mietitään mikä olikaan lähtötilanne..
Eki jatkaa tulevan talven lounais-suomen aluevalmennus renkaassa, uusin valmennusvideo rataesteiden osalta löytyy kalenteri-sivulta, käy tsekkaamassa! :)


Meidän pienin on myös hengessä mukana ja voi hyvin! Hänestä voin kirjoitella omaan tekstiinsä hieman myöhemmin<3