keskiviikko 23. toukokuuta 2018

13 / 2018 esteet nousee, hommat etenee


Kinkku käväisi menneenä viikonloppuna Littoisissa Hannulantallilla tekemässä toisen 70cm ratansa. Kyseessä olivat 1-tason estekilpailut ja luokka-arvosteluna 367.1. Tulos ja video nähtävillä myös kisakalenteri-välilehdeltä :)
Positiivinen yllätys tästä reissusta oli ehdottomasta tämän ADHD-nuoren käyttäytyminen. Älyttömän fiksu koko reissun ajan, vaikka hälinää ja vilskettä oli kisoille tuttuun tapaan ihan riittämiin.
Oli värikästä pressutelttaa, kovaäänistä, lapsia, poneja, pieni verkka-alue jne. Nämä kaikki on Kinkulle normaalisti erittäin hyviä syitä keksiä kaikkea omaa hölmöä.

Kävin verryttelemässä Kinkun maneesissa, jossa oli mahdollisuus rauhallisempaan sileän verryttelyyn. Maneesi oli tyhjillään, joten käytin tilaisuuden hyväksi, jotta pääsen Kinkun kanssa samalle aaltopituudelle ja jätkän avuille ennen yhteiseen esteverryttelyyn siirtymistä. No prob! Jäbä oli ihan easy joten siirryin melko pian esteverryttelyyn.

Itselleni positiivinen yllätys näistä kilpailuista oli se, että vaikka kyseessä oli pienehkö seura (LitRa / kiitos hyvin sujuneista kisoista!), joilla aloittelevia ratsukoita paikalla, niin jokainen osasi toimia kilpailupaikalla! Verryttely pysyi järkevänä, ratsukot osasivat ottaa muut huomioon. Ei ollut kaahailua, hölmöilyä tai muutakaan aloitteleville tyypillisiä, kokemuksen puutteesta johtuvia käyttäytymismalleja. Ihan kuin olisi isommissa karkeloissa ollut, mutta vain pienemmällä joukolla. Rentoa ja hauskaa kisafiilistä oli mestoilla alusta loppuun! Super, Kinkku varmasti mukana jatkossakin ;)



Itse rata oli melko sujuva, Kinkulla ei ollut pientäkään ajatusta olla käsijarrun kanssa hoodeilla. Eteni hyvin ja kuunteli apuja. Pientä haparointia muutamassa kaarteessa, kun ei ollut ihan tasapainoa, laukka oli päässyt pitkäksi ja kääntyminen tällöin vaikeaa. Tästä syystä yhdessä kaarteessa (tullessa esteelle nro5), tultiin aivan pystyesteen juureen ja otettiin ihan kunnon kosketus yläpuomiin saaden se alas. 4vp tältä radalta, mutta tyytyväisiä ollaan taas kokonaisuuteen! :)  Nyt täytyy treenata laukkaa, voimaa ja tasapainoa sileällä, tehdä vähän puomiharjoituksia ja lähteä hakemaan vaihteita laukan sisälle. Siitä kohti seuraavia ratoja.

Tulevalla viikolla ollaankin sitten Ypäjällä maastoesteiden parissa sekä Ekin, että Kinkun kanssa :)


tiistai 15. toukokuuta 2018

12 / 2018 Kenttäkilpailut Ypäjä

12.5.2018 Tukki + hauta cHeidi Lammi

Eki kävi lauantaina Ypäjällä korkkaamassa ulkokenttäkauden tuttarilla (90cm).
Lähdettiin lauantaina liikkeelle kotoa hieman ennen klo8. Koulustartti oli laskettu olevan klo10 jälkeen.
Eki oli ollut kotitreeneissä mukavan rento koulurataa hiottaessa ja fiilis oli melko hyvä.
Kouluverkka oli aika jees, mulla oli itellä hyvä fiilis lähtee radalle. Eki oli avuilla, pysyi rentona eikä vastustellut. Oli selvästi tyytyväinen oloonsa.
Radalla sama toistui, kaikki meni hyvin. Hieman vetelä, mutta parempi sekin kuin jännittynyt ja vastusteleva. Keskiravin me rikoimme Ekin kompastuessa kulmassa, eikä tasapaino ollut valmis keskiaskellajiin. Siitä 'hienosti' arvosanaksi 3.
Tuomarille ei rento ja tasainen rata kuitenkaan riittänyt ja meidän prosentit jäi todella alhaisiksi. Se oli pettymys, sillä rata oli Ekin rennoimpia koskaan. Kyseinen tuomari olisi selvästi halunut nähdä vähän liikkuvampaa rataa.


Lämpötila alkoi koulukokeen jälkeen olla lähemmäs +25c, joten pidin esteverryttelyn mahdollisimman lyhyenä. Ekin herättelyä ja hyppyjen hallittavuutta. Fiilis oli vetelä.
En vaihtanut gägi-kuolainta vaan lähdin radalle normaalilla kolmipala kuolaimella ajatellen, kyllä se on niin rauhallinen että no problem! -väärässä olin, taas kerran :D
No, kyllä se nollaradan sieltä hyppeli mutta eipä selässä voinut muuta tehdä kuin ohjata ja jarruttaa. Sillämielellä todella huono ja epäsiisti rata, mutta nolla riittänee tässäkohtaa kilpailua. Pääasia ettei vauhdiltaan ottanut puomeja alas.


Huolto- ja ruokatauko ennen maasto-osuutta. Eki oli rauhallinen, pääsi pesulle sekä ruoka ja vesi maistui. Vihdoinkin, sillä Ekin kanssa on aina vähän kikkailua että sen saa kisapaikoilla juomaan. Kuskilla on aina stressiä kun lämpötilat nousee, kisapäivät on pitkiä ja hevonen kieltäytyy juomasta.
Onneksi Kinkku on tässäasiassa loistava luonteeltaan, juo aina kun vettä tarjotaan! :) 

Maastorataan tutustuminen, selvisi ettei ole se helpoin tuttarin rata. Ainakin meille pari estetehtävää olivat jo etukäteen tiedossa vaikeimmiksi paikoiksi. Että töitä maastossa tulisi riittämään. Päästiin myös tutustumaan Ypäjän uuteen vesiesteeseen joka oli toteutettu este/metsäkentän läheisyyteen.

Hokit jalkaan ja kohti maastoverryttelyä. Eki tuntui rauhalliselta ja melko varmalta etenijältä. Fiilis oli jees. Otin muutaman ylimääräisen hypyn esteille vinolla lähestymisellä varmistaakseni että Eki on oikeasti kuulolla ja tekee mitä pyydetään.

isompi Ypäjäpöytä cHeidi Lammi

Ja mikä fiilis! Eki teki siististi ja varmasti estevirheettömän maaston! <3 Uudella vedellä otettiin rauhassa, jonka vuoksi jouduttiin luokan ihanneajan yläpuolelle saaden 6 aikavirhettä. Se ei tässä kohtaa paljoa mieltä painanut sillä maasto oli aivan super. Sijoitus oli luokan puolivälin paikkeilla, siihen vaikutti suuresti nuo erittäin matalat kouluprosentit.
Kilpailu oli erittäin onnistunut kokonaisuudessaan ja me käännetään nyt katseet kohti kisaviikkoa! :)

Radan viimeinen puolikaari cLeena Kahisaari

maalisuoralla kytätään kelloa :D c Leena Kahisaari


Videot c Susan Westman

perjantai 11. toukokuuta 2018

11 / 2018 Kinkku nostaa tasoaan

Hitaasti mutta varmasti. Me edetään pikkuhiljaa ylöspäin. Kinkku kävi tiistaina Ypäjällä opiskelijoiden järkkäämissä 1-tason estekilpailuissa. Käytökseltään tälläkertaa melko tasainen ja fiksu! Positiivista.

Hyppäsimme nuorille hevosille avoimen 70cm -luokan arvostelulla A.1.0. Hevoset saivat verrytellä kilpailuareenalla n.20min ennen luokan alkua. Tämä järjestely auttoi paljon ja oli isoksi avuksi koulutusmielessä.
Kinkku oli areenalle saavuttaessa jännittynyt, kyttäsi estejohteita, tuomaritornia, aitoja ja muita hevosia. Hetken siellä pyörittyämme se oli jo ratsastettavissa ja hypytkin sujuivat hyvin. Intoa riitti, mutta mitään tuhmuuksia se ei edes yrittänyt tehdä. Super!

Lähdimme starttiin neljäntenä luokastamme, joten siirryimme yhteisen verryttelyn päätyttyä vielä normaalille verryttelyalueelle kävelemään.


Kinkku oli superhieno, kuten kuvista näkee. Kuskilla on tyypillinen ''kohta katapultti lähtee'' -asento ihan vaan varmuuden vuoksi 😂🙈 No.. oppia ikä kaikki, luottamus syvenee päivä päivältä :)

Kinkku teki omaksi yllätykseksenikin puhtaan suorituksen puomeja kolistelematta! Laukka oli useasti liian pitkä jätkän menohalujen vuoksi ja hypyt olivat kaukaa lähteneitä ja laakoja, mutta tässä kohtaa koulutusta tärkeintä oli vain päästä esteistä yli. Hifistellään sitten kun sen aika on.

Seuraavaksi Kinkku hyppää 70cm 367.1 Littoisissa, Hannulantallilla 20.5. :)



Kinkku aloitti myös vesiharjoittelun. Homma alkoi kuivalla pressulla josta etenemme vesipressuun ja lopulta menemme oikeaan veteen. Ja tämä kaikki ihan ensin maastakäsin. Kun se sujuu, alamme harjoitella selästä käsin. Kyseisellä menetelmällä on helppo opettaa myös pitkän veden hyppääminen näin herkillä yksilöillä. Normaalia vesimattoa Kinkku onkin hypännyt jo ongelmitta. Ainoastaan tuo luonnon oma vesieste tuotti viimeksi ongelmia. Ja tämänluonteisen hevosen kimppuun ei voi hyökätä tai ns.pakottaa veteen, sillä tuloksena olisi todennäköisesti hevonen joka ei koskaan enää veteen mene. Siksi Kinkku opetetaan sen ehdoilla, jotta tuloksena on itse veteen haluava hevonen joka tykkää olla ratsastajan kanssa hommissa! :)

Mulla oli tähän video, mutta yllättäen se ei ole tänään halukas tähän ilmestymään joten palataan asiaan seuraavalla kerralla kun tekniset ongelman on selvitetty :D

maanantai 7. toukokuuta 2018

10 / 2018 Paluu tulevaisuuteen


Niin on taas aikaa kulunut ja asiat edenneet kovaa vauhtia! 
Kinkku on taas täysillä mukana treenissä kaatumisen jälkeen ja edistyy hurjaa vauhtia. Kuinka onkaan mukava saada kouluttaa omaa kasvattia kohti kilparatoja ja tehdä työtä ihan itselle, omaa vauhtia. Kukaan ei tule sanomaan kuinka on kiire sinne ja tänne ikäluokka kilpailuihin. Me tehdään omaa vauhtia Kinkkua kuunnellen ja toivon siitä itelle pitkäaikasta kaveria! Luottamusta on rakennettu varsasta asti💗 

Kilpailut-välilehdeltä saattoi joku jo huomata, Kinkun viimeisin harkkatulos on merkittynä. Jätkä kävi Korpimäessä koulurataharjoituksissa viime sunnuntaina. Valitsin luokaksi heC:1, sillä siinä pääsee vähän käsiksi nuoreen, mutta on mahdollista vähän ajelehtia rataa läpi. Verkassa aika hyvä fiilis, Kinkku oli kivasti avuilla. Radalla kuitenkin päästiin esittämään niitä temppuja... Kohdassa 6 BH kokorataleikkaa askeleen pidennys keventäen) tuomari antoi pisteitä 3.0 kommenttina ''yrittää poistua paikalta''.  Noh, harjoitus tekee mestarin, kohti uusia koitoksia! 😀

Maastoesteilläkin ehdittiin käydä Ypäjällä aluevalmennusten yhteydessä. Kinkku uskalsi vihdoin hypätä niitä rennosti! Veteen ei vielä uskaltanut, siinä seuraavan kotitreenin aihe :D




No mutta mitä tulee meidän pikkuhirmuun, ihkaomaan tallimaskottiin! Tämäkin tapaus omakasvatti, tiedoksi niille joilta esittelysivu on jäänyt vielä lukematta. Ikää jo huimat 9v. Mieletöntä kuinka aika meneekään nopeasti. Pampula on selvittänyt vihdoin kavio-ongelmat. Häntä vaivasi kenkien aiheuttama irtoseinämäisyys. Ja ennenkuin kukaan tulee kertomaan netin ihmeellisestä maailmasta että oikein lyödyt kengät eivät aiheuta ongelmaa niin voi jättää kommentoimatta :) 
Ponilla on pehmeät valkokaviot jotka eivät kestäneet lyhyttä kengitysväliä. Etsittiin varovasti hieman pidempää väliä, jolloin seurasi jo mainittu uusi ongelma. Näitä pieniä ei oo tarkotettu ihan kengättäväksi.. Bootsit olisi yksi vaihtoehto, mutta se olisi iso investointi, eikä niiden istuvuudesta voi näin pienen kohdalla olla kovin varma. 
Olemme päätyneet kengättömyyteen Pampulan kohdalla sen vuoksi, että se pärjää näinkin. Liikutus hoidetaan pehmeällä ja hyvällä pohjalla, joten ongelmaa ei ole. Ammattilainen vuolee säännöllisesti. 
Tytöt (kohta 3. ja 5.v pikkusiskoni) ovat ahkerasti harjoitelleet ponin hoitoa, varustamista ja ratsastamista. Kuvia tulossa roppakaupalla tyttöjen touhuista! :) 

Ponia vaivaa tällähetkellä melkoinen ylipaino, joten kun kaviot on nyt kunnossa, starttaa uusi ''kesäksi kuntoon'' -projekti. Poni pääsee ennen laidunkauden alkua ylimääräisistä kiloistaan ja voi mutustaa sitten paremmilla mielin herkkuruohoa.




Klippasin Pampulalle myös vauhtiraidat kylkeen + koko vatsan alueen jotta treenit kulkisi kevyemmin. Siinä se laihtui heti 50kg..

Luolavuorenkoulussa, Inkilän yksikössä poni kävi ajeluttamassa nuoria erityislapsia ja käyttäytyminen oli täys +10. Ei äänet, hälinät tai muut häiriötekijät häntä hetkauttaneet <3





Ekin kohdalla tunnetusti sattuu ja tapahtuu, siitä tulossa lisää selontekoa myöhemmin. Mutta lyhyesti ja ytimekkäästi, ''turhaa'' saikkua on riittänyt. Polviongelmista kun selvittiin niin eiköhän toisen takajalan jännealue pullottanut rajusti ja siitä vahva epäily jänne/hankkarivammaan.
Saikun ja ultran jälkeen luojan kiitos selvisi että kaikki jalassa on ehjää, vain paksuuntunutta ihoa joka saattaa johtua kolauksesta tmv. Treenissä taas! Ypäjällä käytiin myös maastoestetreenissä ja helpon tehtävät sujuivat ongelmitta. Eki aloittaa ulkokenttäkauden Ypäjän tuttarista 12.5.




Pieniä hautahölmöilyjä Eki ei voinut tietenkään jättää tekemättä... Mutta loppuhyvin, kaikki hyvin ja vesileikit oli jätkän ehdoton suosikki.