sunnuntai 13. huhtikuuta 2014

Aina ei mene suunnitelmien mukaan..

Niinhän siinä kävi, Lele ei läpäissyt ostotarkastusta..

Lelen kanssa on mennyt ihan hirmukivasti viimeaikoina!♥ Ollaan maastoiltu porukassa, käyty kahdestaan kaahailemassa peloilla, harjoiteltu esteitä, tuupattu koulua, humputeltu ilman satulaa ja ennen kaikkea luotu yhteistä luottamusta. Aina ei tietenkään ole ollut ruusuilla tanssimista, yhteenottoja maastossa, hankalia tehtäviä kouluvalmennuksissa, vesiletkuun totuttelua, molemmilla huonoja päiviä. Mut hei se kaikki kuuluu tähän juttuun, ja vain epäonnistumisten jälkeen voi onnistua uudelleen ja iloita asioista.

Mutta.. Ell tuli tekemään ostotarkastuksen perjantaina. Lele ei päässyt läpi.. Menin hiukan sokkiin siinä. Lele on hevonen jossa on sitä jotain. Ja mä todella olisin sen ostanut.
Jo ensi kerran kun Lelen selkään kiipesin, tiesin että tää se on. Jokin siinä vaan oli mikä tuntui oikeelta. En kenellekkään kauheesti sitä ''ihquttanut'', mutta heti samana iltana kerroin vanhemmilleni että tää se on, aivan varmasti. Itse ostopäätöstä tivasin muilta ihmisiltä kauan. ''En tiedä'', ''täytyy miettiä'', jne oli mun tyypillisiä vastauksia kun joku kyseli Lelestä. Mut kuitenkin mä koko ajan siitä tykkäsin ja tiesin että tässä on ihan sikamakee hevonen, hiomaton timantti.

Ens viikolla, 18.4 ja 20.4 on Ylikyläntallilla LieRan ja KaKen koulukisat joihin ollaan jokatapauksessa menossa. Sen jälkeen Lele todennäköisesti lähtee takaisin omistajalleen. Harmittaa ihan todella paljon...



Pampulan kanssa on treenailtu taas vähän kaikennäköistä. Hyppää -käskyllä nousee etuset helposti minkä tahansa korokkeen päälle. Mm. traktorinrenkaan ja ison kiven päälle. Alas -käskyllä pyritään polvistumaan niin että turpa on etujalkojen välissä, ns. niiaus? Tällä hetkellä vain toinen polvi menee maahan, mutta tarkoitus on opettaa se molemmille jaloille :) Maahan -käskyn tarkoituksena on koirien tapaan mennä makuulle. Istuminen on vasta mietintä vaiheessa, eli sitä ei ole ponin kanssa vielä aloitettu. Siitäkin syystä että jos moni temppu on keskeneräisenä samaan aikaan, voi ponilla mennä asiat sekaisin ja mielenkiinto hävitä kaiken ollessa liian vaikeaa ja uutta.
Välillä kärrylenkkejä ja vakikuski käy silloin tällöin selässä, nyt kun on murtuneen kätensäkin saanut jo parannetuksi :) Ja ruokaa tietysti naaman eteen ja vähän rapsutuksia niin tää neiti on tyytyväinen♥

Nyt Pampulallakin on ikää jo 5v!♥
Kinkkuakin kävi perjantaina Ell moikkaamassa, tutkittiin joko voitaisiin poika ruunata vaan eipä onnistu. Katsotaan syksyllä uudelleen. Mutta hän oli fiksu, antoi rokottaakin oikein mallikkaasti :) Myös kengittäjä oli tyytyväinen kun poika antoi hyvin vuolla kaviot siisteiksi. Olihan Kinkku saanut hiukan rauhoittavaa, mutta vain pienen annoksen ja sen turvin seisoi kiltisti paikoillaan niskuroimatta yhtään.
Kuolaimet on suussa olleet, ei sen enempää kuitenkaan niitä ole käytetty. Loimia on puettu, hän tosin repii ne päältään välittömästi kun pääsee vapaaksi.. Loimet kyllä yleensä pysyy puhtaana, mut hän on selkeesti osoittanut ettei halua niitä päälleen.
Tällä hetkellä Kinkku on suhteellisen ruma :D Takakorkea, etupää on pahasti jäljessä. Pieni kuoriutuva, ruma ankanpoikanen kun talviturkki tekee lähtöään hieman epätasaisesti sieltä täältä. Siihen päälle vähän hiekkaa ja kuraa, turvetta ja tietty irtoheinää ja Lelen kuolaa... nam! Siinä on jokapäivä oma tehtävänsä kun totuttaa sitä yhteen jos toiseen harjakiveen, hikiviilaan, pesusieneen ja pyyheeseen jotta saa edes vähän kaveria siistimmäksi. Vaikka eipä ne vuotiaat orivarsat ikinä oo kauheen nättejä :D



Vinja pääsee myös näkemään maailmaa 20.4 KaKen kisoihin, kun samana päivänä on koululuokkien lisäksi myös esteluokat. Vinjalla kun ei enää uskalla hypätä etusen vuoksi niin lähden humputtelemaan ilman satulaa 50cm. Eli siis ei mitään varsinaisella kisamielellä, vaan ponin mielen mukaan :) Ei pääse vanhus sitten ihan masentumaan tänne kotioloihin.
Pellollakin tultu treenailtua :) Tai no, tällöin taidettiin kyllä vaan kävellä huvinvuoksi peltoa ympäri :D
Maastolenkillä laukkapätkän alusta :) Mamma ihan innoissaan, muistaa tarkalleen koska kuluu mennä kovaa!

2 kommenttia:

  1. Ei ilmeisesti mikään vakava löytö jos kisoihin meet? Etkö halua hevosta vaikka olisi pikkuvikainen jos kerran muuten täydellinen?:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyseessä ei ole mikään pikkuvika, vaikuttaa hevosen jokapäiväiseen elämään eikä ainakaan parane iänmyötä. En sen enempää voi kertoa julkisesti ilman omistajan lupaa. Mutta ell antoi vielä luvan käyttää tietyissä rajoissa.

      Jos olisikin vain pikkuvikainen, ei sillä sitten olis niin väliä :)

      Poista