keskiviikko 9. joulukuuta 2015

Huippu fiilis + mietteitä ell käynnistä

Eläinlääkäri kävi tiistaina Hippomedistä rokottamassa Kinkun ja Pampulan, sekä toi uudet matolääkkeet. Rokotukset meni loistavasti, kumpikaan ei neulaa hätkähtänytkään. Rokotusohjelma pysyy entisellään, madotuksia seurataan.
Kinkku ja Pampula sai laidunkauden lopussa kuukauden välein annokset Axiluria, ja nyt maan jäätyessä tulis antaa heisimatoja vastaan tavaraa.
Otettiin kuitenkin puheeksi Kinkun tapa potkia ilmaa kiukkuisena silloin tällöin. Tää alkoi vieroituksen jälkeen ja sitä on esiintynyt ajoittain. Uloste on normaalia, syö ja juo todella hyvällä halulla, karva kiiltää, eikä se ole laihtunut. Maha ei ole kipeä ja suolistoäänet kuuluvat normaalisti. Ulkoisesti siis äärimmäisen hyvässä kunnossa, utelias ja hyvinvoivan oloinen. Onko tuo siis tylsyyden leikki, jokin tapa, vai mikä tää juttu on?

Ell oli vahvasti sitä mieltä että ongelma olisi suolistossa. Mahdollinen kiputila ehkä, tai hiekansyönti. Itse tätä on vaikea uskoa, sillä jos hevosella olisi ongelmia, kipuja, hiekkaa tmv vieroituksesta melkein kolmeen ikävuoteen asti, ei se olisi noin hyvässä kunnossa.
Varmuuden vuoksi sille nyt kuitenkin annetaan muista poiketen vahva ja monikirjoinen matolääke Equest Pramox, jotta poissuljetaan mahdolliset madot. Myös ulostenäyte tehdään vähän myöhemmin. Sitten seurataan muuttuuko Kinkun käytös vai jatkaako omaa juttuaan edelleen ja mietitään sitten tutkimuksia.
Kun tätä kiukkuista potkimista ilmenee ja ihminen menee paikalle, lopettaa Kinkku välittömästi ja tulee korvat hörössä uteliaana katsomaan. Tapaa ei ole esiintynyt käsiteltäessä tmv, ainoastaan yksin tarhaillessa ja öisin tallissa. Laidunkaudella tätä ei nähtävästi esiintynyt. Välillä voi olla kuukausia ilman yhtään nähtyä potkua, toisinaan menee 2-3 yötä kun kuulee sen potkivan seiniä. (Heinää on öisin melkein vapaasti, joten ruokaa on kyllä tarjolla). Väkirehut on laskettu, mistään vitamiineista tai hivenaineista ei ole puutetta. Seurataan nyt siis mihin tilanne etenee ja pitääkö lähteä tekemään laajempia tutkimuksia.
Eki ja Pampula saa perus heisimatolääkkeet.

Sitten tän päivän fiiliksiin! Ekin kanssa kotikentällä koulutreeniä ja ai että mikä mies<3
(Kuvat lisää mun fiilistä, hymyilen vielä kevyesti ensvuonnakin ;)  )

Kotimäki alue 90cm 0-0 rata ja 2.sija. Vuos on jotain 2009-2011 välillä :D pikkunen ponityttö!

Perniö alue 90cm 0-0 rata ja 8.sija. Vuodesta en taas sano mitään..

Salo 100-110cm 2-taso. Lounais-suomen junioreiden esteharrastemestaruus. 0-0 rata ja hopeaa! Vuonna 2014. Ja kuinka kliseisesti siinä kävikään, oltiin uusinta kierroksen johdossa loppuun asti, kunnes vihoviimeinen uusintaan päässyt ratsastaja otti johtoaseman :D
Mutta sitten fiilistelyt sikseen ja analysointia.
Lähin normaaliin tapaan pidemmässä muodossa ravailemaan rennosti lihakset lämpimäksi. Pikkuhiljaa Eki lähti taipumaan paremmin ja lyhensin muotoa. Siirryttiin pienelle voltille, jota siis käytetään tällähetkellä apuna takajalkojen ja selän aktivoimisessa. Vähän väistöjä takapäällä, banaanitaivuttelua, avo- ja sulkutaivutuksia. Ja tadaa, ei mennyt kuin hetki ja jo tarjottiin laukkaa, ja vieläpä takapää ensin! Edistystä, takapää tosiaan toimii<3 Vähän laukkaa voltilla, vaatii tosin paljon tasapainottamista ettei puske ulos tai kaadu sisälle. Suurin ongelma on pohjetta vasten puskeminen. Vaan nytpä homma sujui, lähdin suurentamaan ympyrää mutta päätin palata takaisin tasapainon säilyttämiseksi.
Ravi alkoi tuntua huipulta, höyhenen kevyt tuntuma suuhun ja herkkä pohkeelle ja istunnalle. Väistöjä istunnalla, askeleen pidennystä ja lyhennystä vain oman hengityksen säätelyllä.
Lähdin tekemään pääty-ympyrällä vastalaukkoja, missä saikin olla todella tarkka. Eki nimittäin osaa laukanvaihdot, mutta sillä on tapana pukitella, toisinaan rajusti niin tavoite oli että laukkoja ei nyt vaihdella vaan otetaan sitten ennemmin takaisin raviin, tasapaino takaisin ja uusi laukannosto.
Vain vähän vastalaukkoja, koska ne on Ekille vielä vaikeita.

En olis malttanut lopettaa ratsastamista, niin hyvältä se tuntui! Ja kun huomaa kovan työn tuloksia ni fiilis on ihan huikee :) Me jatketaan kavaletti kontrollitreenillä ja hypätään pian mukaan ihan oikeisiin estevalmennuksiin. Sit loppuu tää hissuttelu ja Eki poika pääsee hyppäämään ihan tosissaan ;)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti