#midsummergames

Kuskilla ajatukset muualla?  Salon Midsummer Games -kilpailuissa sekä onnistuttiin että epäonnistuttiin. Kiitos Salon ratsastuskeskus Merlitz, hyvin toimivista kilpailuista!

Lähdin taas kisareissulle kaksin Ekin kanssa, kisahoitajani ollessa estynyt lähtemään mukaan. Kerta kerralta paremmin, onnistuu se kilpaileminen ilman lisäkäsiäkin ;)

Hypättiin ensimmäisenä luokkana L-S alueen harrastechampionaatti 100cm arv.AM5.
Verryttely alkoi hyvin, Eki tuntui hyvältä. Kontrollissa ja takapää aktiivisena. Muutamat verkkahypyt jäi turhan kauas, Eki jätti mielellään askeleita pois ja hyppäsi laakaa hyppyä. Jäin työstämään laukkaa sileälle ja hetken päästä hypyt alkoi taas olla pyöreitä ja lähestymispaikat loistavia.

Rata alkoi hyvin.. nimenomaan se alkoi hyvin :D Esteelle nro4, vesimatto-okseri, ei mulla ole mitään hajua miten siihen ratsastin. Todennäköisesti en siis ratsastanut ollenkaan. Eki hyppäsi kyllä ja piti puomit ylhäällä mutta sitten meni kuppi nurin. Olisko kannattanut keskittyä ratsastamiseen.

Rytmi katosi, kaasu hirtti kiinni ja taas mentiin. Homma lähti niin sanotusti lapasesta eikä rata enää ollut sujuva. Jäin vielä vetämään, enkä vaatinut tulemaan takaisin vaikka mulla oli gägi kahdella ohjalla eli varajarrua olis kyllä ollut. Vetokilpailuhan siitä tuli. Siltä radalta kiskaistiin mukaan kaksi puomia, minä ohjissa roikkuen. Uusintaan ei yllättäen ollut asiaa.

Ei muuta kun virheet analyysiin ja korjaamaan virheet. Juttelin valmentajan kanssa ennen seuraavan luokan verkkaa ja älysin kuinka itse toimin selässä taas huonosti. Ajatukset ei kertakaikkiaan olleet kasassa.
Miksi en keskittynyt 4 esteen ratsastamiseen?
Miksi en vaatinut tulla takaisin? (ei se ryöstänyt, kunhan kävi kuumana)
Miksi en käyttänyt kaarteita hyväksi, ottanut lisäaikaa saaden homman uudelleen pakettiin?
Miksi en ratsastanut...?
Asioita pohtien ja radan mielessään uudelleen ratsastamalla, oppii asioita ja osaa korjata ne.

Seuraava luokka oli Juhannus Trophy 100cm arv.AM5.
Verkassa pari hyvää hyppyä ja kohti rataa. Ja se sujui! Este esteeltä edettiin, kontrollissa, hyvässä tasapainossa. Pyöreitä hyppyjä hyvistä paikoista, ilman vetokilpailua, kaahaamista tai muuta ylimääräistä. Annoin hevoselle työrauhan, kuitenkin ratsastaen etäisyydet ja kaarteet.
Vitsi mikä fiilis, virheet korjattu ja hyvillä mielin kohti seuraavia skaboja! :)

Muistakaa myös kiittää heppaystäväänne radan jälkeen, meni se miten tahansa<3 Ei ole hepan vika jos ei itse osaa ;)

Kaikki tämän postauksen kuvat C Henni-Leena Helenius ! :)