 |
| C Jenni Santanen |
Kisaviikolla 14.6 lähdettiin tosiaan hyppäämään 90cm (entinen tuttari). Lähdin edellisenä iltana jo valmentajan luo Koivulehtoon viimeistelytreeniin. Ja mikä fiilis, Eki oli mielettömän hyvä, kuskin alkusähläämisen poistuttuessa kuvioista. Erittäin hyvillä mielin seuraavaan päivään.
Yövyttiin Koivulehdossa ja aamulla lähdettiin kohti opistoa. Tyhmänä en katsonut enää aamulla poissaolijoita päivittyneestä equipesta ja näin ollen olin myöhässä kouluosuuden verryttelystä.
Aivan liian lyhyellä verkalla radalle. Tein, mitä tehtävissä enää oli. Ennen radan alkua Eki onnistui polkaisemaan uuden haavan jo parantuneeseen takajalkaansa, eikä näin ollen liikkunut takaa enää kovin mielellään. Ei auta itku, ratsastin radan ja mieli oli maassa. Voiko huonommin kukaan enää ratsastaa. Kohti rataesteitä...
Tarkistin ennen esteverkkaa equipesta virhepisteet, sillä olin varma ettei kouluosuus ole hyväksytty. No olihan se, kiitos kiltin tuomarin. Sieltä irtosi 60%, mikä on rataan nähden huikea.
Hokituksen kanssa olin tarkka, epäilin hieman derbykentän kaarteiden pitävyyttä.
Esteverkka oli hiekalla jossa Eki oli hieman tahmea. Pari hyvää hyppyä ja radalle.
Derbykenttällä sitten nousi innostus hattuun ja Eki todella kävi kierroksilla, kunnon hokit tuli vauhdin lisääntyessä tarpeeseen.
Kokonaisuudessaan rata oli ihan siedettävä, siistimmin olisin itse voinut ratsastaa. Eki pukitti nro2 jälkeen potkaisten puomin alas.. hienoa. Siitä radan ainoa virhepiste.
 |
| C Jenni Santanen |
 |
| C Jenni Santanen |
 |
| C Jenni Santanen |
 |
| C Jenni Santanen |
Siitä huoltotauolle ja maastoa kävelemään uudelleen. Kävimme siis edellisenä iltana valmentajan kanssa maastoradan läpi jokaista kiveä, kantoa ja puolipidätettä myöten. Tämä oli hyvä mulle, olin enemmän tietoinen radasta kuin koskaan. Maastoverryttelyssä Eki oli huippu! Vihdoin se pukitteleva oma riehuva itsensä oli palannut! Ei yhtään käsijarrua, lähti läheltä ja kaukaa itsevarmasti ja oli rentona menossa. Se epävarma hevonen oli tiessään, tosi hyvällä fiiliksellä kohti maastoa :)
Olimme lähdössä hieman ajoissa, joten otin lähtöportin läheisyydessä vielä pari verkkahyppyä laavulle jotta saan tuntumaa pellon pohjaan (verkka oli hiekkakuitupohjalla).
Lähtölaskenta, kello päälle ja menoksi.
Erittäin varmaa etenemistä, jokainen tehtävä suoritettu hyvin. Ei yhtään spookyilyä, käsijarrua tai epävarmuutta! Jes, ja maasto sujuu <3
 |
| C Marisa Heinonen |
 |
| C Marisa Heinonen |
Kunnes...
Poistuttiin puolivälissä rataa, ensimmäiseltä vesiesteeltä ylläolevan tukin ylityksellä. Eki innostui, päätti pukitella rajummin ja seuraava este olikin jo liian lähellä. En ehtinyt kerätä pakkaa kasaan ja ratsastaa seuraavalle esteelle. No arvatakin saattaa, eihän se hypännyt kun kuski ei ennen estettä ehtinyt tehdä mitään.
 |
| C Marisa Heinonen |
 |
| Hyvin mä mahduin piiloon kyljen taakse :D C Marisa Heinonen |
 |
| C Marisa Heinonen |
 |
| C Marisa Heinonen |
Sen verran tärähti ja nilkat otti osumaa jalustimista ja tuosta tielle osuneesta männystä että enhän sieltä ylös heti päässyt. Ei muuta kun kisat seis ja ambulanssi paikalle.
En sen suuremmin loukannut, mutta hyvä se oli vointi tarkistaa. Eki läpäisi myös pakollisen ell-tarkistuksen kirkkaasti. Kysehän tässä kiellossa oli vain ratsastamattomuudesta, tehtävä oli hieman vaikea ja välissä tapahtunut pukittelu ei helpottanut asiaa.
Ei auta itku markkinoilla, kohti uutta baanaa! :) Tää on tätä kilpaurheilua.. toisinaan sujuu, toisinaan ei.
Kinkusta on juttu tekeillä, vähän väliaikatietoa teillekin. Yritän julkaista tässä lähipäivinä. Hyvin on ratsun ura kuitenkin lähtenyt käyntiin, erittäin ylpeä ja tyytyväinen etenemiseen. Nyt kohti laidunlomaa ja pian taas hommiin <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti