Siinä aikamme houkuteltua tulos oli aina sama; Kinkun etujalat on pitkällä sillalla ja pää sisällä, mutta takajaloista ei tietoakaan. Venymällä venyi itseään ruokakupille ja yritti saada herkkuja, mutta sisään ei tullut. Jos ei välillä pakittanut ulos, niin seistä möllötti lastaussillalla. Kuinka turhauttavaa.
Otettiin liina toisella puolelle ja avitettiin takaa. Hetken siinä liinaa kummasteltuaan tuli reippaasti sisälle ja sai ruokansa.
Lähdettiin ajamaan hiljalleen Ravattulaa kohti, sillä puolta tuntia ei lastaamiseen mennyt. Parempi kuitenkin ajoissa kuin myöhässä. Matkan Kinkku matkusti hiljaa ja rauhallisesti seisten. Perillä huusi kopissa sen verran että päätimme ottaa ulos kävelemään.
Oma sättä itsensä, rauhoittui hetken kävelytyksen jälkeen.
Maneesiin poika pääsi ensimmäistä kertaa, peilikuville se huusi muttei juuri muuten reagoinut. Edellisen tunnin porukka jäi maneesiin seuraksi ettei jää nuori yksin uuteen tilanteeseen.
 |
| (Kuvituskuva) Kinkku Saukonojan match-showssa 2015 |
Kinkku oli sen verran levoton ja uudessa tilanteessa ettei juuri mitään kouluttavaa voida tehdä. Hevonenhan ei opi stressitilanteessa. Mini näytti mulle maastakäsin harjoituksia joita Kinkun kanssa tulisi tehdä ja muutamaa päästiin kokeilemaan pojan hieman rauhoituttua.
1) Hyvänä esimerkkinä liikkeelle lähtö. Hevonenhan seuraa ihmisen kehon liikettä, eli lähtee eteenpäin jos taluttajakin lähtee. Tätä emme kuitenkaan halua, vaan hevosen tulisi seurata ihmisen kättä. Itse seison siis niin kauan paikoillaan ja ohjaan kädellä eteenpäin, että Kinkku ottaa ensimmäiset askeleet eteenpäin jolloin voin itse lähteä liikkeelle. Lisäksi, kun hevonen kävelee haluttua vauhtia eikä jalkojen rytmi muutu, ei saisi puuttua sen päähän. Kinkku laski useasti päätään maahan asti, mutta vauhti säilyi. Yritin korjata tilannetta nostamalla pään ylös ja aiheuttamalla painetta suuhun. Väärin! Paine suussa tarkoittaa vain hidastamista, pohkeella eteen jos hevonen painaa pään maahan ja tässä tapauksessa kun ratsastajaa ei ole, korvaamme pohkeen raipalla. (Tämä opettaa Kinkkua ratsastajan pohkeelle, kun yhdistämme liikkeelle lähtökäskyyn raipan kyljessä).
2) Hevosen askeleen lyhennys ja pysähtyminen. Kun hevonen kävelee haluttua vauhtia, paine suusta on poissa. Kun otat pienen paineen ja se hidastaa haluttuun vauhtiin/pysähtyy haluttaessa, paine häviää välittömästi. Kinkun kanssa ongelmaksi muodostui kaksikin asiaa. Se että se ei ole tottunut kuolaimen aiheuttamaan paineeseen, joten se reagoi paineeseen vahvasti päätään viskomalla ja suurimmaksi osaksi sain osumat omaan päähäni (onneksi oli kypärä päässä, vaikkei selässä oltukaan!). Tämä rauhoittuu kun Kinkku tottuu ja hyväksyy paineen. Toiseksi kun talutan kinkkua sivusta ja jarrutan kohti itseäni, tekee Kinkku niin sanotun kässärikäännöksen eli kääntää itsensä pää kohti taluttajaa, eikä pysähdy halutusti taluttajan viereen.
Tähän ongelmaan auttoi se, että taluttaja jarruttaa kohti hevosen leukaa ja ajatellen että pidäte tulisi ratsastajalta. Tällöin hevonen tottuu paineeseen joka tulee ratsastettaessa, eikä se aiheuta yhtä herkästi kässärikäännöstä.
3) Pohkeenväistö. Jep, on mahdollista tehdä 2,5vuotiaalla maasta käsin. Jopa Kinkku suoritti pohkeenväistöä alkeellisella tasolla. Se väistää sivulle raipan koskettaessa jalkaa sivulta (kun kosketan edestä, se ottaa askeleen taaksepäin). Pikkuhiljaa raipan vaikutusta nostetaan ylöspäin kunnes päästään kylkeen, pohkeen tasolle ja hevonen oppii väistämään sitä.
4) Parkkeeraus. Hevonen seisoo paikoillaan. Jalkoja voidaan korjata ''parkkiruudun'' sisälle yksi kerrallaan. Raipan kosketus jalan eteen--> korjaa kyseisen jalan taaksepäin. Raipan kosketus sivulle--> korjaa jalan sivulle. Ja seisoo käskystä ''SEISO''. Ja pää saa edelleen mennä missä haluaa kunhan jalat pysyvät aloillaan. Kun hevonen oppii rauhoittamaan jalat paikoilleen, sen koko olemus rauhoittuu.
Omaksi ongelmaksi muodostui useasti kahden avun yhdistäminen, jota nuoren kanssa ei saa tapahtua opetustilanteessa. Maiskutan eteenpäin pyydettäessä ja hidastan myös äänelläni. Maiskutusta ei saa yhdistää selkeisiin apuihin, sillä muuten avut eivät toimi koskaan ilman maiskutusta, ja se huvittavaa oliskin :D
Myös Pampula kävi tänään treeneissä :)
Pitkästä aikaa treeniä selästä käsin, päästin ratsukon esteille asti. Hyvin sujui, ja edstystä viimeiseen hyppykertaan on tapahtunut hurjasti. Poni lähti rohkeasti sieltä mistä pyydettiin ja hyppäsi epäröimättä kaiken.
 |
| Tässä hyvä esimerkki, lähti mistä pyydettiin. KAUKAA! Ja venyi silti esteen yli asti. Vuosi sitten ei olis tää poni hypännyt. |
Joo, kokeilin laittaa suoraa puhelimesta tähän videot hypyistä mutta eihän se tietenkään onnistu. Videoita siis myöhemmin kun latailen niitä koneelle/nettiin :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti